Howtomo
StockSnap_SWRREC0K3A.jpg

Howtomo-blogi

Blogissamme palaamme koulutuksien aihepiireihin.

Naisen häpeä - ja vitut siitä

 

Jenni Janakka

Häpeän tunne on ärsyttävä ja latistava. Itselläni kesti kuitenkin hyvin pitkään ennen kuin lähdin tarkemmin tutkimaan, mitä se on ja mihin se vaikuttaa - ehkä minua hävetti oma häpeä. 

Häpeä on tunnetta omasta riittämättömyydestä tai huonommuudesta. Ulkoapäin annettu aihe häpeään on yleensä odotusten pettämisen pelkoa. Häpeä on kuin karsinan aidat, jotka rajaavat toimintaamme, tai sen lokeron seinät, johon on helppo ihmisiä lajitella.

Puhuin luennollani nimenomaan naisen häpeästä. Kulttuurimme tarjoaa hyvin kapeaa naiskuvaa ja ne kaikista stereotyyppisimmät on niin mässäiltyjä, että niiden luetteleminen puuduttaa. Se mikä niistä käsityksistä tekee epäreiluja on se, että me annamme niiden vaikuttaa itseemme ja omaan käyttäytymiseemme. Itse kasvoin vaaleatukkaisen tyttönä blondivitsien keskellä ja nuoruuteni toistin oppimaani kuvaa. Heitin vitsiä omasta tyhmyydestäni, räpyttelin silmiäni ja olin hupsu. Omaksuin sen kuvan, mikä uskoin itseeni liitettävän.

Vuonna 1995 tutkijat Claude Steele ja Joshua Aronson esittelivät ensimmäisen kerran tutkimuksen, missä todistettiin stereotypiauhan olemassa olon. Myöhemmin streotyyppiuhkaa on tutkittu yliopistoissa ympäri maailmaa. Vuonna 2008 Italian Padonvan yliopistossa tutkijat laittoivat koehenkilöt pelaamaan šakkia netissä. Koehenkilöiden tuloksia vertaillessa miehet ja naiset pärjäsivät šakissa yhtä hyvin. Muutoksia alkoi tapahtumaan, kun naispuolisille koehenkilöille kerrottiin, että he pelaavat miestä vastaan. Tämä informaatio riitti aktivoimaan naisissa streotypiauhan. On niin yleinen käsitys, että miehet ovat parempia matemaattis-loogisessa ajattelussa, että naiset ikään kuin luovuttivat ja hyväksyivät sen, että he hävisivät šakissa.

Koulussa palkitaan kiltteydestä ja oman vuoronsa odottamisesta, ja tytöt pärjäävät koulussa. Nämä ovat kuitenkin piirteitä, mistä työelämässä ei palkita. Sheryl Sandberg kirjassaan Lean in: Naiset ja menestymisen taito pohtii sitä, miksi naisten työurat eivät kehity ja etene samalla tavalla kuin miehillä. Syyn voisi kiteyttää häpeään ja sen pelkoon. Omien taitojen vähättely ja tyytyminen sivustakatsojaksi ovat erityisesti naisille tyypillisiä piirteitä. Sandberg esittää, että naiset pohtivat itseään ja tekemisiään toisten ihmisten kautta ja sitä, miellyyttääkö heidän toimensa muita. Tämä on eräänlainen tapa välttää häpeän kokemuksia. Valitettavasti nämä pohdinnat kuitenkin estävät naisia toimimasta ja viemästä uraansa eteenpäin.

Jotta voimme päästä eroon streotypioden luomista käyttäytymispaineista on tärkeä tiedostaa niiden olemassa olo. Streotypioita luodaan julkisessa keskustelussa ja medialla on merkittävä osa siinä vahvistaako se niitä vai ei. Myös jokainen meistä voi omalta osaltaa olla vaikuttamassa niihin. Haluan kannustaa jokaista tekemään niitä asioita, missä kokee olevansa hyvä ja olemaan ylpeitä osaamisestaan. Me kaikki voimme olla luomassa diversiteettiä tylsän ahtaaseen naiskuvaan.

 
 
Jenni Janakka

Jenni Janakka

 
pilvimaari heikkinenkoulutus